Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jokaisen perusoikeus
Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti 2000-luvun ajan ja ne muodostavat merkittävän osan julkisista menoista. Sote- ja pelastustoimen palvelukustannukset ovat 25 miljardia euroa eli noin 28 prosenttia valtion budjetista. Kustannusten kasvupaineet tulevat tulevaisuudessa myös lisääntymään entisestään väestön ikääntymisen, hoitoteknologian kehittymisen ja kroonisten sairauksien yleistymisen seurauksena. Keskeinen kysymys on, miten turvaamme toimivat ja laadukkaat sote-palvelut tulevaisuudessa.
Sote menopaineiden hillintä on avainasemassa koko julkisen talouden näkökulmasta ja paljon puhutaan kustannustehokkuuden lisäämistä. Kustannustehokkuus ei ole vain rahankäytön leikkaamista, vaan kyse on resurssien järkevästä ja vaikuttavasta kohdentamisesta. Ennaltaehkäisy on selvästi yksi tehokkaimmista tavoista hillitä pitkän aikavälin sote-kustannuksia. Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan ehkäistä sairauksien pahenemista ja ongelmien syvenemistä, mikä vähentää raskaiden ja kalliiden palveluiden tarvetta. Huolestuttava suunta on hallituksen aikomus poistaa hoitotakuu, mikä tulee tarkoittamaan pidempiä hoitojonoja ja pahenevia sairauksia.
On huomionarvoista, että Suomessa terveydenhuollon osuus bruttokansantuotteesta on muita Pohjoismaita alempi, ja kotitaloudet maksavat itse enemmän terveyspalveluistaan, erityisesti lääkkeistä ja hammashoidosta. Tämä luo eriarvoisuutta eri kansalaisryhmien välille. Työterveyshuoltoon kuuluvat pääsevät usein myös nopeammin hoitoon, mutta työelämän ulkopuolella olevat joutuvat odottamaan pitkiäkin aikoja päästäkseen julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Työterveyshuoltoa voidaan pitää suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän erityispiirteenä, jota ei muissa universaalin sosiaali- ja terveyspolitiikan maissa tunneta. OECD-maita koskevassa tutkimuksessa on havaittu Suomen olevan yksi maista, jossa terveyspalveluiden käyttö jakautuu tulojen mukaan epätasaisimmin.
Suomi tarvitsee radikaalin suunnanmuutoksen terveydenhuoltojärjestelmäänsä. Palveluiden yksityistämiskehitys on pysäytettävä ja sen sijaan investoitava julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ennaltaehkäisevää työtä ja perusterveydenhuoltoa on vahvistettava, byrokratiaa purettava ja sisäisiä prosesseja tehostettava sekä palveluiden integraatiota kehitettävä. Hoitotakuu on tulevaisuudessa pidettävä 14 vuorokaudessa, jotta voidaan turvata viivytyksetön hoitoon pääsy. Toimivien ja laadukkaiden julkisten sote-palveluiden turvaaminen vaatii myös rahoituspohjan vahvistamista. Jotta Suomessa olisi mahdollista päästä Pohjoismaiselle tasolle, tulisi sosiaali- ja terveydenhuoltoon investoida monta miljardia euroa lisää.
Sote-palveluiden kustannustehokkuus ei ole vain taloudellista säästämistä – se on resurssien järkevää ja asiakaslähtöistä kohdentamista. Vain näin voimme varmistaa, että kaikilla suomalaisilla on tasavertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemansa terveyspalvelut, ja että terveyserot eivät enää kasva entisestään. Meidän on varmistettava, että terveyspalvelut eivät ole vain niille, jotka pystyvät maksamaan, vaan että kaikilla on oikeus saada tarvitsemansa apu riippumatta asuinpaikastaan ja taloudellisesta tilanteestaan.
Terveyspalveluiden ei tule olla etuoikeus, joka on vain harvojen saatavilla, vaan jokaiselle kuuluva perusoikeus. Terveys kuuluu jokaiselle ja sen turvaaminen on yhteinen tehtävämme.