Suomi on Euroopan kärkimaa nuorten huumekuolemissa

Suomi on listautunut erilaisten mittareiden pohjalta toistuvasti maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta samanaikaisesti Suomi on kärkisijalla nuorten huumekuolemissa.

Nuorten huumeidenkäytön lisääntyminen on suuri yhteiskunnallinen huolenaihe, joka on viime aikoina herättänyt paljon julkista keskustelua ja puhuttanut ympäri maatamme niin kansalaisten kuin eri viranomaistoimijoidenkin keskuudessa. Poliisi on viranomaistoimijana ilmaissut huoltaan lasten ja nuorten huumausaineiden käytön kasvusta. Lisäksi mediassa on toistuvasti uutisoitu nuorten huumausaineiden käytön yleistymisestä. Mediassa on esimerkiksi uutisoitu siitä, että jo ala-asteikäiset lapset käyttävät, ostavat ja välittävät huumausaineita. Huumeita ostetaan ja välitetään esimerkiksi kouluissa välitunneilla ja nuorten suosimissa kauppakeskuksissa.

Kasvavana huolenaiheena on näyttäytynyt nuorten huumausaineiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat muut vakavat haittavaikutukset, joista äärimmäinen esimerkki on huumekuolemat. Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet dramaattisesti koko 2000-luvun ajan. Huumekuolemat ovat vuosien saatossa lähes kaksinkertaistuneet ja joka viikko huumeisiin kuolee keskimäärin kaksi nuorta. Suomi on sijoittunut eurooppalaisessa vertailussa ykkössijalle alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa.

Nuorten huumekuolemien ehkäiseminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä

Nuorten huumeidenkäytön lisääntymisen taustalta on löydettävissä monia käyttöä selittäviä tekijöitä. Huumeidenkäyttö kasaantuu vahvasti tietylle osalle nuorista ja käytön ehkäiseminen vaatiikin sen taustalla oleviin juurisyihin paneutumista ja puuttumista. Nuorten huumekuolemat eivät ole ehkäistävissä vain päihdeongelmaa hoitamalla, vaan edellytyksenä käyttöön altistavien riskitekijöiden laaja-alaisempi tunnistaminen. Nuoren huumausaineiden käyttö linkittyy usein vahvasti muihin laaja-alaisiin ongelmiin. Monilla huumeita käyttävillä nuorilla on taustalla muun muassa mielenterveysongelmia, tunnistamattomia oppimisvaikeuksia, perhe-elämän ongelmia ja muita sosiaalisia ongelmia, jotka toimivat päihteidenkäytölle altistavina tekijöinä.

Palvelujärjestelmämme ei kykene tunnistamaan riittävästi nuoria huumeidenkäyttäjiä. Suomessa vakavana haasteena on, ettei palvelujärjestelmämme pysty vastaamaan nuorten huumeiden käyttöön liittyvään ongelmaan. Nuorille huumeita käyttäville ei ole riittävästi oikeanlaisia palveluja, eikä palvelujärjestelmä kykene tunnistamaan esimerkiksi kaksoisdiagnoosin omaavia nuoria, joilla on yhtäaikaisesti sekä päihde- että mielenterveysongelma. Palvelujärjestelmämme on hajanainen ja siiloutunut, mikä ei tunnista monialaista tukea tarvitsevia nuoria ja perheitä.

Monet tutkimukset osoittavat, että erilaiset mielenterveysongelmat kietoutuvat vahvasti yhteen nuorten päihdeongelmien kanssa. Nuorten päihteidenkäyttöä ja siitä mahdollisesti aiheutuvia päihdeongelmia voidaan ehkäistä vanhempien vanhemmuustaitoja lisäävillä interventioilla sekä hoitamalla tehokkaasti erilaisia lapsuuden mielenterveysongelmia. Suurena yhteiskunnallisena haasteena on kuitenkin nuorten mielenterveyspalvelujen riittämättömyys. Toinen yleisesti tunnistettu haaste on, että mielenterveysongelmiin määrätään usein ensisijaisesti erilaisia lääkkeitä, jotka voivat olla riippuvuutta aiheuttavia ja näin ollen päihdeongelmaa entisestään ylläpitäviä. Lääkehoidon rinnalla tulisi painottaa entistä vanhemmin terapiahoitoa. Nuoren huumausaineiden käytön taustalla on usein erilaisia traumaattisia kokemuksia, jotka edellyttäisivät terapiaan pääsyä.

Nuorten huumeidenkäytön lisääntyminen vaatii pikaisia konkreettisia toimia poliittisten päättäjien taholta, sillä yksikin huumeisiin menetetty nuori on liikaa. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa on pystyttävä tehokkaammin ennaltaehkäisemään nuorten huumeidenkäyttöä ja käytöstä aiheutuvia huumekuolemia.