Lapsia ja perheitä on tuettava ennaltaehkäisevästi

Suomessa lasten kiireelliset sijoitukset ja lasten tahdonvastaiset huostaanotot ovat olleet kasvussa jo yli kymmenen vuoden ajan, kuten myös lastensuojelun kustannukset. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat nousseet reilussa kymmenessä vuodessa noin 25 prosenttia ja vuonna 2023 hyvinvointialueet käyttivät lastensuojelun sijaishuoltoon jo yli 1,1 miljardia. Myös lastensuojelun avohuollon kustannukset ovat olleet nousussa, vaikka avopalveluiden piirissä olevien lasten määrä on laskenut.

Kustannusten kasvuun on vaikuttanut monenlaiset tekijät kuten asiakasmäärien kasvu, sijoitusten laitosvaltaistuminen, ostopalveluiden käytön lisääntyminen sekä palveluiden ja hoidon kallistuminen. Taustalla on vaikuttanut keskeisesti myös laitoshoidon painopisteen siirtyminen perustason palvelusta erityistason palveluun. Yhä useampi lapsi sijoitetaan nykypäivänä erityisyksikköön tai vaativan tason laitokseen haastavan ja vaativan käytöksen vuoksi, joissa hinnat voivat olla jopa kaksinkertaiset tavalliseen perustason yksikköön verrattuna.

Pohjoismaisella tasolla tarkasteltuna lastensuojelu on Suomessa selvästi laitosvaltaisempaa kuin muissa maissa ja noin joka toinen sijoitetuista päätyy laitokseen tai ammatilliseen perhekotiin, kun muissa maissa valtaosa sijoituksista tehdään sijaisperheisiin. Suomalaisen järjestelmän laitospainotteisuus heijastuu myös kustannuksiin, sillä laitoshoito on huomattavasti perhehoitoa kalliimpaa. Sijaisperheeseen sijoittaminen maksaa vuodessa noin 22 000 euroa, kun taas laitoshoitoon yli 90 000 euroa. Hoito vaativan tason laitoksessa voi maksaa jopa 240 000 euroa vuodessa. Vaikka perhehoito on selvästi laitoshoitoa edullisempaa, ovat perhehoidon kustannukset kuitenkin suuret verrattuna esimerkiksi lastensuojelun avopalveluiden kustannuksiin.

Lastensuojelun kustannusten kasvu kertoo lasten ja perheiden ongelmien monimuotoistumisesta ja palvelutarpeen kasvusta, mutta samalla se on osoitus siitä, ettei yhteiskunnassamme ole onnistuttu tukemaan lapsia ja perheitä oikea-aikaisesti ja perheen tilanteisiin sopivilla tai riittävillä tavoilla. Lasten ja perheiden tuen tarpeisiin tulee kyetä vastaavaan varhain ja ennaltaehkäisevästi niin, etteivät ongelmat pääse pahentumaan ja tilanteet kriisiytymään. On inhimillisesti ja taloudellisesti kestämätöntä, ettei perheitä kyetä tukemaan riittävän varhaisessa vaiheessa, sillä raskaat ja korjaavat palvelut maksavat arviolta noin 40–60 prosenttia enemmän kuin ennaltaehkäisevät palvelut. Lapsen kodin ulkopuolinen sijoitus kustantaa muutaman kuukauden ajalta saman verran kuin varhaiset ja ehkäisevät palvelut vuodeksi. Avohuollon palveluita on siis mahdollista tarjota runsaasti ja pitkään ennen kuin ne yltävät kustannuksiltaan sijoituksista aiheutuvien kustannusten tasolle.

Suomessa tarvitaan suunnanmuutos, jossa suunta käännetään raskaista ja korjaavista palveluista varhaisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Peruspalveluiden saatavuutta tulee lisätä ja palveluvalikoimaa kehittää, jotta palveluilla pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla lasten ja perheiden erilaisiin tuen tarpeisiin.